Valmistuin seksuaaliterapeutiksi viime perjantaina. Lähdin opintomatkalle Saksaan kollegojeni kanssa. Sunnuntaina rentouduin Berliinissä Vabali- kylpylässä http://www.vabali.de/. Siellä suuressa saunassa alasti istuessani kymmenien muiden alastomien ihmisten seassa, ihailin ihmiskehojen moninaisuutta. Samalla mietin, kuinka tärkeää olisi Suomessakin nähdä enemmän alastomia kehoja. Tarkoitan tällä sitä, että vaikka olemmekin saunakansaa, niin saunomme usein perheen, ystävien kesken ja useimmat meistä vielä samaa sukupuolta edustavien seurassa. Saksassa istuimme kaikki sukupuolet keskenämme ja joukossa oli eri-ikäisiä ihmisiä sekä kehot olivat kaikki erilaisia.

Olen puhunut paljon luentoja pitäessäni siitä miten tärkeää olisi jokaisen käydä säännöllisesti uimahallissa. Myös sen tähden, että uinti ja vesijuoksu sekä vesijumppa ovat erittäin hyvää liikuntaa kaikille. Ennen kaikkea kuitenkin käydä sen vuoksi, että näkisimme, miten moninaisia ihmisvartaloita on olemassa. Jos katselemme vain peilistä omaa vartaloamme ja vertaamme sitä mainoksissa, televisiossa ja somessa nähtyihin vartaloihin, saamme todella marginaalisen vertailupohjan. Ihminen vertailee usein ja kaikkea. Toki voisin kirjoittaa erillisen blogin siitä, että miksi vertailla, mutta jos lähden ajatuksesta, että vertailu on tietyllä tavalla ihan hyvästä. Kehojen suhteen uimahallissa vertailu on erittäin hyväksi useimmille meille.

Ihailen valtavasti, kuinka erityisesti iäkkäämmät naiset kantavat vartaloitaan ja miten he liikkuvat löylyvettä hakemaan itseään peittelemättä ja kuivaavat hiuksiaan peilin edessä alusvaatteillaan. He huokuvat kehonsa hyväksyntää. Useimmilla heillä rinnat roikkuvat, mahassa on selluliittia ja makkaraa sekä kehossa on arpia erilaisten operaatioiden jäljiltä. Kehossa näkyy elämä ja silti sen kanssa on hyvä olla.

Miksi en voisi hyväksyä kehoani juuri tällaisena ja nyt, enkä tavoittelisi kaikenaikaa jotakin mielestäni parempaa?

Seuraavan kerran kun sisäinen ankeuttajasi kuiskii korvaasi arvosteluja kehostasi, suosittelen menemään uimahalliin ja istumaan saunan lauteille katselemaan kehojen monimuotoisuutta ja keskustelemaan sisäisen ankeuttajasi kanssa, että minkälaisia ovat kehot, mihin kehoani vertaan? Mikä on nahkani, lihani alla oleva todellinen tunne ja ajatus itsestäni?   

Saksassa kuumissa löylyissä, saunamestarin heilutellessaan pyyhettä ilmaa löyhytelläkseen sopivaksi kaikkialle, mietin kuinka kauniita kaikki kehot ovat. On sileää, lihaksikasta, karvaista, riippuvaa, kurttuista, pyöreää, pulleaa, täytettyä, ajeltua, venytettyä, monenlaista ihoa. Löylykokemus oli yhteisöllinen. Siinä ei ollut mitään seksuaalista eikä eroottista vaan olemassaolon kauneutta. Istuimme yhdessä hikoilemassa ja puhisemme, korviamme suojaamassa, omissa nahoissamme, erilaisina ja yhdessä. Vaikutuin hetkestä todella ja olisin mielelläni jäänyt hetkeen pidemmäksikin aikaa.

Aloitan syksyllä ryhmät, joissa pureudumme kehojen moninaisuuteen ja siihen, miten oman nahan alla olisi hyvä olla.

Milloin omasta nahasta, lihasta tuli vihollinen? Milloin rakkaus katosi sisältäni itseäni kohtaan? Miten rakkauden ja oman kehon arvostuksen saan palautettua takaisin?

Toivotan sinulle oikein ihanaa juhannusta. Muista mennä saunaan tänä juhannuksena alasti ja riko kaavoja pyytämällä koko saunaseurue mukaasi. Istu lauteilla ja ihastele miten kaikki olemme erilaisia kehoissamme ja kuitenkin niin samanlaisia ajatuksiemme ja tunteidemme kanssa. <3